Viimeiset päivät ovat olleet yhtä alakertaa, puhdasta helvettiä.
Kaikki hyvät aikomukset ja suunnitelmat ovat tulleet torpedoiduiksi ennen lentoon pääsyäänkään. Ja syyllinen on se sama tyyppi joka katsoo tiukasti peilistä takaisin. Herra Huono Omatunto, jonka mielestä ei saisi olla tippaakaan hupia eikä iloa ennenkuin maailma ja elämä on järjestyksessä. Mutta eihän se maailma murjottamalla muutu, eikä elämäkään.
Enkä mä jaksa ilman valonpilkahduksia...

53861.jpg
Tässä revontulia, auroraa. Aikoinaan hoitamani pikkupojan ansiosta niihin ihastuin, sympaattinen pikku-nörtti :)

Onneksi helpottaa jo. Tämän aamun aikana olen onnistunut keventämään painoa hartioillani. Eikä se vaadi kuin sen, että hellittää hetkeksi ja uskaltaa olla avoin. On vaan oma itsensä eikä leiki robottia.

Pitääkin illalla kaivaa kutimet esiin. Tv-ilta tulossa, Lostia ja myöhäisleffa ykköseltä. Niin, ja sit tulis vielä toinen lempisarjani Langalla....


P.S. Kiitos Helminalle haasteesta! Piipahdan blogissasi selvittelemässä asiaa.