Kalevalan päivänä silmiini osui juttu Ei saa hävittää-kampanjasta, ja uteliaana googletin  vähän lisätietoa. Ensimmäiseksi vaihtoehdoksi google tarjosi linkkiä Hyvinkään kaupungin sivuille missä klikkailemalla päädyin Villasta vaatteeksi-näyttelyn tiedotteeseen. Ja lauantaina siellä olisi puolilta päivin ohjattu kierros... sinne siis.


Näyttelyjuliste


Villan tie langaksi havainnollistettiin kuvin, olisi siellä päässyt itse karstaamaan ja rukkia pyöräyttelemäänkin.
Langan tie kankaaksi ja Hyvinkään Villatehtaan historiakin esiteltiin, mutta *hups* neulehurahtanut satunnainen museopiiipahtelija keskittyi vaan olennaiseen. Eli käsityölangan tarinaan...


Kun teemana oli muotia 60-luvulta, en ole tätäkään mainosta tuoreeltaan ehtinyt nähdä.
Valvillan tehtaanmyymälä Hyvinkäällä oli kyllä tuttu aikoina ennen itäkaupan romahdusta. On onni, ettei purettu koko historiallista tehdasmiljöötäkin siinä rytinässä.


Tässä Satu Helmeen vientimallistoa. Näitä käsinneulottiin vientiin.
Näppäilin kuvia mieleisistäni neuleista seinällä roikkuvista kuvista ja mallinukkien päältä vain saadakseni tietää että neuleohjeita myydään siellä museolla.
Rondo-langoille suunniteltuja malleja myytiin yksittäin, minkä kyllä tiesinkin kun oikein pinnistin muistiani. Sekin yksi aran-neule silloin 1980-luvun lopulla...


Herrainmallistoa.
Tuo safaripukuinen tyyppi luurasi muisssakin mainoskuvissa, eksotiikkaa taisivat tavoitella ;) Voi sitä 1960-lukua!


Pirtsakka kotimekko, olettaisin. Kyllä tuossa asussa kehtaa lattioita harjata... Peppi-vaikutteita?



PS. Sieltä Wanhalta Villatehtaalta ostin myös sen haluamani Ei saa hävittää-rannekkeen. Väärinkäsitysten välttämiseksi.